torstai 18. huhtikuuta 2013

Joonas ratsaille

- En takuulla! Joonas protestoi, kun Annen kanssa soitimme tuolle kertoaksemme että tuo joutuukin ratsastamaan Tonilla Betyn sijaan, sillä aamulla suokkitamma oli jostain syystä aristellut jalkaansa. Olin kylmännyt Betyn koiven ja päästänyt sen normaalisti tarhaan. Tämä päivä on siis tamamlla vapaata, mutta Anne ja minä olimme päättäneet hinata Joonaksen tänään hevosen selkään. Kävin sitten hakemassa Tonin tarhasta ja kiinnitän sen käytävälle. Hoidan nuoren tamman kuntoon ja tapaan Annen ja Joonaksen kentällä. Hontelo poika on varsinainen näky kypärä päässä. Tonin kuolainrenkaassa on juoksutusliina kiinni, jotta voin juoksuttaa sitä ja Joonasta ravissa, sillä emme Annen kanssa jaksa Tonin vieressä juosta. Pysäytän vuonohevosen keskelle kenttää ja Anne avustaa Joonaksen selkään. Ohjeistamme tuolle hyvän istunnan ja annan juoksutusliinan Annelle. Tyttö lähtee taluttamaan ratsukkoa kenttää ympäri reippaassa käynnissä. He kävelevät jonkin aikaa ja saan sitten juoksutusliinan käsiini. Juoksutusraipaa huiskauttamalla ohjeistan Tonin ympyrälle ja kehotan sen rentoon raviin. Onneksi Toni omaa tasaiset askeleet, eikä Joonaksen tarvitse keventää sen pehmeässä ravissa. Poika suostuu ravaamaan molempiin suuntiin muutaman kierroksen, mutta alkaa sitten valittaa kolottavista jaloista. Päästämme pojan piinasta ja ratsastan itse Tonin ripeästi rennoksi. Taivuttelen tammaa muutamin suurin ympyröin ja otamme muutamat pohkeenväistöt. Laukkaa otan muutaman rentoa ympyrää ja sitten lopettelen. Anne ja Joonas lähtivätkin jo siivoamaan karsinoita.

Palaan Tonin kanssa talliin ja kiinnitän sen käytäville. Nappaan tammalta vermeet pois ja vien sen sitten tarhaan. Palaan talliin auttamaan karsinoiden siivoamisessa ja kolmestaan saammekin ne aika nopeasti siivottua.
- Joonas onkin aika hevospoika, huikkaan Danin karsinaa siivoavalle Annelle.
- Totta tosiaan, tuo naurahtaa.
- Äh, turvat umpeen, Joonas murahtaa ärtyneesti.

tiistai 16. huhtikuuta 2013

Flooralla ja Rexillä maastossa

"Anne! Nappaa Floora tarhast ni lähetää maastoon", huikkaan tallissa lymyilevälle ystävälleni. Tuo kurkistaa ovesta ja myöntyy. Samassa huomaankin Joonaksen päristelevän moottoripyörällään tallipihaan.
"Laita Florskulle sitte kärryt et saadaan toi matonenki mukaan", virnistän ja nyökkään Joonaksen suuntaan. Livahdan nopeasti paikalta, koska huomaan Joonaksen mulkoilevan minua pahasti. Kipaisen oritarhalle ja huhuilen jytkyä shireorhia luokseni.
"Rex tänne ja sassiin", huhuilen ja livahdan tarhaan sähkölankojen välistä. Toisella silmälläni tarkkailen Annea, joka yrittää pyydystää Flooraa tammatarhasta. Joonas pysyy riittävän kaukana aidan ulkopuolella. Astelen suuren shirepollen luokse ja taputan tuon kaulaa. Eikka ja Danikin tulevat tervehtimään, mutta hätistän ne pois. Nappaan Rexin riimusta kiinni ja lähden taluttamaan sitä portille. Lähden taluttamaan Rexiä riimusta talliin päin. Päästän oripojan Eikan karsinaan, sillä orilla ei vielä ole omaa karsinaa, vaan se on vasta rakennusvaiheessa. Karvakasat (suom. Dani ja Rex) joutuvat yöpymään vielä tämän viikon ulkosalla, jotta seitsämäs karsina saadaan valmiiksi.

Viimein Anne saapuu talliin teuttaroivan Floran kanssa. Tammuskalla vaikuttaakin olevan hieman huono päivä. Anne kiinnittää tamman käytävälle hoidettavaksi ja passittaa Joonaksen hakemaan Flooran harjapakkia.
"Tuo Rexsin harjapakki ja suittet", huikkaan vielä pojan perään ja tuo pitää vain epämääräisen murahduksen. Nappaan Rexiltä riimun pois ja odotan talliorjaa. Kun harjapakki saapuu, alan harjailla Rexiä reippain ottein. Joudun varvistelemaan aika paljon, sillä en muuten yltäisi orin selkää harjailemaan. Anne ja Joonas saavat Flooran nopeasti harjattua, joten Anne noutaa tamman ajovaljaat. Itse suitsin Rexin ja pyydän Joonasta viemään orin ulos kävelemään. Itse avustan Annea ajovaljaissa ja viemme sitten Flooran ulos. Nappaamme kärryt tallin seinustalta ja kiinnitämme ne tamman perään. Kun olemme valmiit, Joonas punttaa minut Rexin selkään. Kun saan tasapainoni kuntoon Rexin paljaassa selässä ja Joonas ja Anne ovat kärryillä, lähdemme astelemaan tietä pitkin. Itse ratsastan perässä, sillä Floora kuitenkin näykkisi Rexsiä ahterista ja siitähän suuri herra ei pidä. Kävelemme jonkin matkaa ja kun käännymme pikkutielle, lähdemme ravaamaan. Joudun nappaamaan Rexin harjasta kiinni, sillä sen suuri ravi pomputtaa liikaa. Ravailemme melko rennosti, ja pitkällä suoralla spurttaamme. Floora ravaa kovaa vauhtia ja Rex laukkaa rentoa laukkaa perässä. Spurttipätkän jälkeen ravaamme vielä jonkin verran ja kävelemme sitten tallille.

Tallilla hoidamme pollet pois ja viemme ne tarhailemaan. Anne ja Joonas pääsevät syömään seurassani äitini pöperöitä.
"Huomenna Joonas hyvä, saat alkaa opetella ratsastuksen alkeita Betyn kanssa", huomautan pojalle. Ratsastuksen sovimme jo kuukausi sitten, mutta Joonas on siirtänyt aikaa jo ties kuinka monta kertaa.
"Ajattele, sit ku säki osaat ratsastaa, ni pystytään liikuttaa ainakin kolme heppaa kerral", Anne sanoo ja katselee poikaystäväänsä hymyillen. Joona nurisee, mutta myöntyy lopulta ja suo Annelle suloisen virnistyksen. Naurahdan ja nappaan hieman lisää ruokaa.

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Floora saapuu talliin

Nousen sängystäni ripeästi ja innoissani. Tänään saapuu talliin upouusin hankintani. Meillä onkin pian jo talli täynnä, kun on enään yksi karsina vapaana. Hoidan aamutoimeni ripeästi ja lähden sitten ulos. Katselen ympärilleni. Taivas on vielä pilvessä, mutta ilma on jo melko lämmin. Suuntaan kulkuni talliin. Kello on kahdeksan aamulla, joten käyn ruokkimassa polleni. Menen sisälle talliin ja napsautan valot päälle. Hevoset hörisevät ja odottavat selkeästi aamuruokiaan. Heitän hevosille karsinoihin ruuat, jotka sekoitin valmiiksi jo edeltävänä iltana. Menen mittailemaan heiniä suuriin säkkeihini ja punnitsen ne. Kaikki hevoset saavat heiniä parisen kiloa, paitsi pieni Hjart hieman vajaan. Nostan heinät kärryihin ja lähden viemään niitä tarhoille. Tarhojen pohjat on pysyneet viellä ihan hyvinä, mutta kohta ne alkavat mutastua ja pitää varmaan hommata jokin heinäkatos tai rahdata hevosia sisään ulos. Mutaiseen maahan kun ei viitsi heiniäkään laittaa. Heitän heinät omiin kasoihinsa tarhoihin ja palaan talliin. Pitäisi varmaan piakkoin hommata toinen ori talliin, kun ei tuota Daniakaan voi ikuisuuksiin yksin pitää. Hevoset ovat jo syöneet, joten haen varastosta Betylle fleecevuorisen sadeloimen. Tamma kun on hieman vilukissa. Heitän loimen tamman selkään ja kiinnitän remmit. Sen jälkeen laitan Betylle riimun ja lähden viemään sitä ulos.

Vapautan Betyn tarhaan ja se meneekin yhden heinäkasan luokse. Yksitellen talutan kaikki hevoset ulos tarhoihinsa ja tammatkin osaavat hienosti mennä omien heinäkasojensa luokse, eikä riitaakaan tule. Suuntaan sitten talliin ja nappaan ulkopuolelta kottarit ja talikon. Aloitan karsinoiden siivoamisen Betyn karsinasta. Vähitellen saan kaikki siivottua ja kuulenkin samassa ulkoata auton ääntä. Hätkähdän ja suunnistan kottikärryjen kanssa ulos. Pihaan kaartaa auto, jonka perässä kiikkuu traileri. Floora, uusin hankintani on saapunut. Autosta nousee ruskeahiuksinen nainen, joka esittäytyy Anneksi. Höpisemme hetken jotain ja päätämme sitten ottaa tamman ulos. Anne menee sisälle trailerin etuovesta ja minä lasken takasillan ja avaan takapuomin. Floora vaikuttaa hieman hermostuneelta ja rynniikin trailerista melkoisella vauhdilla. Tamma päästää ilmoille kimeän hirnahduksen ja saakin pari vastausta muilta hevosiltani. Anne ojentaa Flooran riimunnarun minulle.
"Flore du Gite", huokaisen ja taputan tamman kaulaa. Talutan Flooraa muutamia kierroksia tallipihaa ympäri ja Anne tekeekin jo lähtöä. Tuo vei jonkun tallityttönsä kanssa Flooran tavarat jo varustehuoneeseemme. Sitten kaksikko lähtee ja minä tarkistan että tammani ovat jo syöneet heinänsä. Sitten päästän Flooran niiden seuraan. Kaikki vaikuttaa sujuvan hyvin, mitä nyt vähän ne riehuvat. Danikin vaikuttaa kiinnostuneen uudesta tulokkaasta. Hymähdän itsekseni ja jätän hevoset rauhaan. Menen sisälle talooni soittamaan Annelle (ystävälleni siis), että Floora on saapunut. Tuo lupautui saman tien tulemaan tallille katsomaan tulokasta. 

Kuva (c) Anne L. 

- Sussu